Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2018

Lelupäivä (Spielzeaugtag)

Meillä oli Kigassa perjantaina lelupäivä!

Lelupäivä on kiva päivä, koska meillä on mahdollisuus tuoda silloin päiväkotiin omia lelujamme. Lelupäivä on kerran kuukaudessa, joten toisinaan pohdimme jo hyvissä ajoin, millaisia leluja haluamme tuoda mukanamme päiväkotiin. Toisinaan taas lelut valikoituvat lelupäivän aamuna.

Tällä viikolla Kigassa näkyi paljon eläimiä, pehmeitä ja vähemmän pehmeitä. Mukaan oli sattunut muun muassa hevonen, aasi, pöllö, lintu ja koira. Tämän lisäksi leluja olivat Nalle Puhista ja ystävistä kertova kirja, tietokone, Barbie ja Frozenin Elsa ja kokoelma erilaisia autoja, joista yhteen syttyi käytön aikana valot!

Ihmettelimme toisten lasten tuomia leluja ja halusimme kokeilla myös leikkiä niillä. Keräännyimme porukalla ihastelemaan ja katselemaan, kuinka joitain leluja käytetään. Osa meistä ei esimerkiksi omista vielä omaa tietokonetta.

Meillä oli oikein mukava päivä!

Mainokset

Musiikkituokio (Musikstunde)

Tänään meille piti musiikkituokion Annemari Survo.

Annemari Survo on koulutukseltaan musiikkipedagogi ja valmistunut Savonia-ammattikorkeakoulusta keväällä 2016. Hän on opettanut ja ohjannut yksittäisiä oppilaita ja erilaisia ryhmiä vuodesta 2012 lähtien. Hän toimii muun muassa saksofonistina ja saksofoninsoiton opettajana sekä ohjaan yksityisiä musiikkileikkikouluryhmiä.

Annemari teki vuoden 2017 puolella Kuopion Saksalaisessa päiväkodissa neljän kuukauden mittaisen sijaisuuden, jonka aikana hän järjesti perushoidon lisäksi meille muun muassa erilaisia musiikkituokioita. Oli mukavaa, kun häntä pyydettiin jatkamaan musiikkituokioiden järjestämistä meille myös tulevaisuudessa.

Annemarin omakohtainen kosketus saksan kieleen syntyi hänen asuessaan lapsuudessaan Saksassa. Siellä hän oppi saksan kieltä television välityksellä ja puhumalla saksan kieltä muun muassa kerhossa sekä ystäväperheiden kanssa. Hän on suorittanut pitkän saksan koulussa Suomessa ja oli aivan aluksi kuunteluoppilaana saksan kielen tunneilla. Hän itse oli vielä tuolloin liian nuori osallistumaan opetukseen, mutta pitää nykyään hyvänä, että hänen kiinnostuksensa saksan kieltä kohtaan huomioitiin ja hänelle tarjottiin mahdollisuus kuulla saksan kieltä.

~ Mutta nyt takaisin musiikkituokioon…

Annemarin saapuminen päiväkodille huomattiin. ”Annemari, Annemari!” kuului jonkun lapsen suusta. Aloimme omatoimisesti kerätä leluja ja laittaa tavaroita paikoilleen, niin innostuneita me olimme hänen saapumisestaan.

Hetken päästä siirryimme saliin, jossa musiikkituokiot pääsääntöisesti järjestetään. Istuuduimme paikoillemme pehmustetyynyjen päälle ja aloitimme musiikkituokion tutulla alkulaululla. Laulu laulettiin saksan kielellä ja siinä toivotettiin jokainen tuokiolle osallistuja tervetulleeksi nimellä kutsuen. Osasimme sen jo tottakai!

 

Monet lauluista ja loruista olivat meille jo entuudestaan tuttuja, ja osa meistä innostui lauleskelemaan niitä hieman etuajassa. Se ei kuitenkaan Annemaria haitannut, vaan hän keskustelikin niistä meidän kanssa ja pian aloitti loruttelun. Loruttelimme hiippailevasta ketusta sekä karhusta ja kissasta, jolta putosi nappi takista! Kissa vietiin kaupunkiin ja matkallahan sattui ties millaista kommellusta.

”onko sillä niin kylmä?” – varmasti, jos ei ehditty edes takkia ostaa!

 

Seuraavaksi katsahdimme taululle, jossa näkyi erilaisia karhujen kuvia. Annemari pyysi meitä ääntelemään karhujen tavoin. Isä-, äiti- ja pikkukarhu kaikki ääntelevät ihan eri tavalla. Taa. taa. taa. taa taa taa, titi titi titi… Olipas se helppoa ja hauskaa! Muistimme hyvin, miltä erilaiset karhut kuulostavat.
IMG_2645

Seuraavaksi kokoonnuimme yhdessä tekemään jotain, mitä aikuisten keskinäisen puheen mukaan kutsutaan improvisaatioksi. Emmehän me oikein ymmärrä, mikä se sellainen improvisaatio on, vaikka se kuulostaakin hienolta ja tärkeältä sanalta. Meidän mielestämme oli vaan mukavaa päästä tekemään erilaisia liikkeitä oman mielemme mukaan. Saimme kaikki vuorotellen tehdä jotain liikettä, jonka itse päätimme.

 

Seuraavaksi lähdimme piilometsään vaeltamaan! Aloitimme tuokion ja muskari cd:n kuuntelemisen tämän vuoden tammikuussa, joten opettelemme vasta tämän musiikin tahtiin liikkumista. Mukana oli meille uusia eläimiä. Halua liikkua meiltä ei kuitenkaan puuttunut, olimme tälläkin kertaa todella vauhdikkaalla päällä!

 

Annemari käyttää meidän kanssa leikkiessään sekä suomenkielisiä että saksankielisiä lauluja. Tällä hetkellä musiikkituokio on hyvin suomenkielipainotteinen, mutta hän kuulemma suunnittelee meille jatkuvasti erilaisia juttuja, joista osan tulemme tekemään saksan kielellä. Meistä toiminta on mukavaa, kunhan uusia saksan kielisiä lauluja tulee sopivassa määrin, jotta opimme laulut kunnolla.

Saimme tuokion aikana myös soittaa soittimia, mikä oli todella hauskaa! Rytmikapulat ja rytmimunat liikkuivat laulun tahtiin. Rytmimunat olivat niin kiinnostavia, että ne eivät meinanneet pysyä pelkästään kädessä, vaan jouduimme hieman pesaisemaan niitä tuokion jälkeen. Mutta onneksi on keksitty saippua, sillä tulee puhdasta jälkeä!

IMG_2601

Tuokion lopuksi otimme karhujen askeleita musiikin tahdissa ja tanssimme kettutanssia. Otimme toisiamme käsistä kiinni ja pyörimme piirissä kumpaankin suuntaan. Meitä nauratti enemmän sitä mukaa, mitä nopeammaksi piirin vauhti kävi. Aivan tuokion lopuksia vielä suljimme ihanan soittorasian ja kiersimme suomen- ja saksankieliset laulut kippuraan. Kunnes pian taas tavataan.

IMG_2632Muiston ihanan, taskuun taputan, siihen saakka kun tavataan.”

 * * * * *

 

p.s. Lisätietoa Annemarista löydät osoitteesta https://www.opisoittamaan.com/